Pancakes!

Tätä ylpeyttäni olen pantannut, mutta tänään annoimme sen lahjaksi, eli nyt voin julkaista tälläkin puolella:

Mallihan on Nimuën Pancakes! Pistelykangas on aida, sävy Lambswool.
Minusta tässä on niin veikeä aihe ja kauniit värit, että kyllä tämä täytyy vielä joskus itsellekin pistellä - ihan pakko :).
Vietimme kivaa juhlapäivää koko perheen voimin helteisessä Sastamalassa, paikallisella metsästysseuran majalla.

Maitotila

Mrs O'Learyn maitotila (LHN:n malli) sai sitten minun käsittelyssäni tämmöiset lämpimät sävyt: 

Halusin tehdä talon punaiseksi, vihreällä ovella ja harmaalla katolla, meidän  talon mukaan, mutten löytänyt varastoistani mieleistäni punaista. Kokeilin sitten DMC:n pätkävärjätyllä punaisella, mutta siinä on aika voimakkaat värivaihtelut... Tuollaisena kirjavana se kuitenkin toi yllättäen mieleen isän kotitalon, jonka vanhoihin punamultaseiniin ympäröivät (siellä omena-)puut heittävät varjojaan. Joten saa kelvata, koska mielleyhtymä on mukava :).
Pistelinkin sitten etualan kukkaset valkoisiksi, näin kevään (ja maidon) kunniaksi. Olkoot vaikkapa mansikan- tai tai jonkun hedelmäpuun kukkia.
Enkä sitten malttanut olla lisäämättä alalaitaan tepastelevaa, maitoa vartoilevaa kissaa myös :).
Pistelyssä on toki ainakin yksi "pakollinen" virhekin. (Heti alussa tuli pisteltyä auringonkukat eri korkuisiksi), mutta se ei mun silmää haittaa, joten anti olla.
Muut mahdolliset virheet voi helposti jälkeenpäin korjata, sillä pikaviimeistelin työn tuommoiseen kehykseen, joka on helppo tarvittaessa irrottaakin.
Heh, ja minähän lupasin joskus kertoa, miksi tuo "maitotila" erityisesti sykähdytti - paitsi tietysti siksi, että lapsuuskodissani mummolassa oli ammuja. Kas, kun esikoisemme syntyi, minä ansioiduin Tampereen seudun lypsylehmänä ja luovutin lähes 100l maitoa (taisi olla 97,5l ihan tarkalleen) TAYS:lle :D. Se oli ihan kamala urakka, ja "syytän" sairaalaa ymmärtämättömän ensisynnyttäjän yllytyttämisestä. Oli kuitenkin lysti aikoinaan pitää rippikouluja, kun vuonna -92 syntynyt ikäluokka oli vuorossa. Mietin, olisikohan silloisista rippilapsistani joku saanut vauvana ollessaan pastoroitua maitoa...

Ja ettei tekemiset lopu, näitä malleja tulee nykyään meille ovista ja ikkunoista:

Ei vaan. HAED-mallin tilasin jo aikapäiviä sitten Kirjokkaan alennusmyynnistä, mutta se vähän kesti, ja tuli siis nyt. Vetosi minun huumorintajuuni tuo pikku lohikäärme vaihtamassa aamujuoruja lintujen kanssa. Ihanat väritkin, mutta ihan kauhean isohan se on tämäkin, joten kyllä kestää, ennen kuin ehdin tehdä! Onneksi nuo muut ovat pienehköjä:
Ylärivin LHN-mallit tulivat mulle Virpiltä mallivaihdossa, ja alarivin kolme mallia ovat (Naamakirjan puolella tehdyt) ristipistokirppisostokset.
Pitäisköhän sitä tosiaan joskus pistelläkin, eikä vaan hamstrata...

Täällä on muuten ihan tajuton helle (vähemmästäkin pää pehmeneepi) - entäs siellä?

Joskus on ihan huimia postipäiviä...

 Kotona ollessa huvit ovat harvassa, mutta postilaatikon kolahdus hivelee mieltä - vaikka kuorten anti olisikin itse maksettua :). Eilen osuivat tulemaan samaan laatikolliseen:

Ok, voin paljastaa sisältöjäkin :D.
(Ja huom., näitä ei sitten ole osteltu kaikkia kerralla, sattuivat vain kasautumaan samalle saapumispäivälle ;).)

Cross Stitcher on nykyään vietävän hyvä lehti, tässä mm. vintagehenkiset lintumallit. Cross Stitch Goldissakin oli vaihteeksi joku toteuttamiskelpoinenkin malli (lähinnä nukkuva prinsessa kiehtoi.) Molemmista tuli siis nrot eilen:

 Posteljooni kantoi kotiin myös nettikirppisostoksia:

 Ja ison pinon kesälukemista:

 (Juu, ei; en edelleenkään osaa ranskaa. Mutta kyllä noista malleista saa selvän millä kielellä vaan, ja mielenkiintoisen näköisistä artikkeleista otan selvää näillä muiden kielten taidoilla. Aina niistä jotain tolkkua ottaa, kun sinnikkäästi yrittää. Ja kauniissa kuvissa on loppumattomasti tutkailtavaa.)

Ja tulipa taas nostettua varastonarvoa muutamalla vastustamattomalla pistelymallillakin:

Barbara Anan geisha-biscornua olen haaveillut jo pitkään, ja nyt päätin tempaista sen ostoskoriin, kuin myös tuon toisen, osuvatekstisen ja kivan primitiivisenoloisen mallin samalta suunnittelijalta.

Ja unikkoaiheinen biscornu oli vain pakko tilata, ei voinut mitään. On niin kaunis ja kesäinen!

Primitive Haren tyyli on ainutlaatuinen, ja ihastuin kovasti tuohon "Pikku naisia" -malliin, joka nyt sitten piti saada itselle. Samalla päätin kokeilla Primitive Haren kahvivärjättyä kangasta, joka maksoi kyllä maltaita (tai kahvia?), mutta on ihanan näköistä (ja tuoksuista :D). Tosin helposti liestyvää (kannattaa yliluotella tai muuten huolitella ihan heti; minä siksakkasin ympäri), ja kahvi ihan varisi kankaalta, kun aukaisin pakkauksen :D. Mutta olettaisin, että eiköhän puru ropsimalla lähde, joten en taida pestä ennen käyttöä.

Fils á soso -lankojen kauneus on vienyt sydämeni; tällä kertaa ostin tuommoista orvokinväristä. (Istutin just 24 tuonväristä orvokkia pihaamme :).)

Kivat sienikoristukset sopisivat vaikkapa punahilkka-aiheiseen työhön, vai mitä tuumaat? Ja semmoisiinhan löytyypi malleja oikein teemanumerollinen Création Point de Croixista ;D.

Olen ihan materialisti, kun olen niiiiiiiin onnellinen, kun saan hypistellä tämmöisiä juttuja :D. Ja tänään tuli lisää hypisteltävää, kun posteljooni kantoi laatikkoon kirppisostoksina hankkimani ammumallit yms., mutta niistä sitten myöhemmin.

Eilen tulleista lehdistä riittää kyllä lukemista koko kesällekin. Tällä viikolla nimittäin täytyy kunnostautua pistelemällä loppuun ja viimeistelemällä 3 vaihtoa ja yksi muu rästityö, eli vielä ei auta heittäytyä lehtipinon viereen nurmikolle seljälleen makoilemaan :D.

Meidän kiinanruusu, joka kukkii kyllä ahkerasti ympäri vuoden, tempaisi nyt keväällä, ja teki kerralla 6 nuppua!

Nämä kukat kestävät kukin kerrallaan vain 2 päivää ja putoavat sitten pois, joten täytyypi pysähtyä ja ihailla silloin, kun on oikea hetki!

Nautasalaatti

Minä kun olen hehkuttanut tuota lehmäfaniuttani, Mia vinkkasi mulle lehmän muotoon asetelluista ruoka-aineista. Piti sitten itsekin kokeilla. Tässä mun tämänpäiväinen nautasalaatti/lounassalaatti:

Oli vähän liian kova nälkä, enkä malttanut asetella aineksia oikein vimpan päälle, ja maanantaina tuo jääkaapin ainesvalikoimakin on aika köyhä, mutta ihan hyvältä nuo tomaatti ja kananmuna noinkin maistuivat :D. (Silmät pähkinää ja pippuria, sieraimet pippuria.)

Vastauksia

Villiviini latasi minulle(kin) kysymyspatterin, ja eikös sunnuntaipäivä ole juuri sopiva sen vastailemiseen? :)

1. Mikä on lempikäsityösi?

Tällä hetkellä ristipistot. Innostus niihin on paljolti nettipistelyseuran ansiota. Muuten lempparit ovat vuosien myötä vaihdelleet. Opiskeluaikana viehätti neulominen ja virkkaus (niitä oli helppo tehdä tenttiin lukiessa, nuorena ja nätimpänä kaipasi alati uutta päällepantavaa ja kotikin kaipasi vielä sisustustekstiileitä). Myöhemmin vuoronsa ovat saaneet nypläys, kankaankudonta, tiffany-työt, huovutus, tilkkutyöt, lasten pieniä ollessa ompelu jne.

2. Kuinka monta kirjaa luet vuodessa tai kuukaudessa tai vaikka viikossa?

Se kovasti vaihtelee. Enimmäkseen luen illalla sängyssä ja aamuin-illoin hampaita pestessä. Siitä kertynee noin kirja viikossa.

3. Kuka tai ketkä ovat mukana varhaisimmassa lapsuusmuistossasi?

Asuin ennen kouluikää mummulassa maalla, joten varhaisimpia "seuralaisiani" olivat mummu, pappa, äidin 2 nuorinta sisarta ja nuorin veli. Äiti ja isä asuivat ja kävivät töissä kaupungissa, heidän luonaan vietin viikonloput. Kun olin ainoa lapsi, äidin vielä kotona asuvat sisarukset olivat minulle kuin omia sisaruksia. (Enonikin oli vain 9,5 v. minua vanhempi - mieluisin hiihto- ja saunomiskaverini.)

Mukana lapsuusmuistoissa ovat myös mummulan 3 lehmää (Pulmu, Puikki ja Pipsa) ja tyttökissat (musta Misu ja tiikeriraidallinen Niksu).

Niin, ja kun olin 4 v., naapuriin muutti vain vuoden minua vanhempi Raija. Hänen kanssaan leikimme käytännöllisesti katsoen joka arkipäivä klo 12-18, kun hänen äitinsä oli töissä. Voi, kun oli haikeaa, kun Raija meni vuotta minua aiemmin kouluun, ja löysi uusia kavereita...

4. Mikä on suurin unelmasi tällä hetkellä?

Että elämä jatkuisi näin.

5. Miksi haluaisit isona tulla?

Toivottavasti en kovin paljon isommaksi :D. Hmm, ehkäpä mummuksi, sitten joskus :).

6. Kenet tahtoisit tänä vuonna tavata?

Kenet tahansa mukavan ihmisen. Käsityökavereita, esimerkiksi. Myös vanhojen koulukavereiden näkeminen ilahduttaa aina. Ja sukulaisia olisi kiva tavata, muutakin, kuin hautajaisissa...

7. Onko joku tekemäsi käsityö tai muu aikaansaannos, jonka mieluiten unohtaisit?

En muista :D.

8. Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi?

Jännittävä! Muutin juuri ennen koulua isän ja äidin luokse, lähiössä sijaitsevaan uuteen omakotitaloomme. Tunsin itseni maalaiseksi ja ujoksi. Ketään luokkakaveria en tuntenut.

Minut, open mielestä rauhallinen ja kiltti tyttö, laitettiin heti istumaan kahden villin pojan väliin.

Kun piti lähteä koulusta kotiin, en yhtään muistanut, mihin suuntaan kuului mennä. Ja olin kävellen, kun luokkakaverini olivat pyörillä. Yritin juosta toisten perässä ja taisin itkeä tirauttaakin, mutta naapurin Hanna hidasti pyöräänsä kohdallani ja kysyi, etkös sinä asu meilläpäin. Sitten tulimme yhtä matkaa kotiin :).

9. Mikä on melimusiikkiasi?

Körttivirret ja pehmohevi (semmoiset kuin Apocalyptica ja Nightwish - ne eivät varmaan tykkäisi tuosta adjektiivista kylläkään), aina vaan!

10. Millaisista tauluista pidät ja onko sinulla joku lempitaiteilija?

Monenlaisista! Kuutti Lavonen on yksi suosikeista. Naivismi puree myös.

11. Kaunein omistamasi esine?

Varmaan nuo mun vanhat polkuompelukoneet.

Kesämielellä

Vaikka HAED vielä kesken onkin (puhumattakaan monista töistä, jotka eivät tällä hetkellä motivoi), teki mieli aloittaa joku pistely, jossa olisi sen verran vähän värejä, että työtä olisi helppo kuljettaa mukana kylässä tai pihalla. Niinpä laitoin työn alle LHN:n Mrs. O'Learyn maitotilamallin:

Muokkailen vähän lankavalintoja ja käytän varastoistani löytyviä käsinvärjättyjä lankoja. Lehmät pistelen silkillä :). Nuo pitkävartiset kukat mielsin auringonkukiksi, joten tein ne keltaisella punaisen sijasta, ja etualan vaaleanpunaiset kukat ajattelin muuttaa sinisiksi. (Meidän oman pihan kukkien mukaan.) Talon väriäkin taidan muuttaa...

Pistelykankaana käytän Country Mochaa (tai mikä tuon Lennulta viime vuonna ostetun kankaan nimi nyt olikaan - ihanaa joka tapauksessa!)

Ihan pakko on ollut tehdä "koetilauksia" uudesta ristipistokaupastamme, Macramésta. Kankaita ja lankoja tilasin jo aiemminkin, nyt vähän lisää, ja pari kesäistä puutarhamalli-ihanuutta:

 Ja tänään lähti uusi tilaus vetämään, tunnustan :D.

Virallinen ulkonapistely- ja kukkienulkoilutuskausi on nyt sitten avattu! Eilen ulkoilivat viimevuotiset pelargoniat ja niistä otetut pistokkaat:

 Taidanpa kiikuttaa ne sinne taas hetkeksi.
"Kauhea vaiva", tokaisi tyttö, mutta ei se ole. Minä kun en muuten ole juurikaan pistänyt tikkua ristiin puutarhan hyväksi :D. Orvokitkin ovat vielä ostamatta, mutta taidan niitä tilata isännältä, jos hän viikonlopuksi ostaisi. Saan sitten jälkikasvun kanssa istutella.

Viime viikonloppuna käytiin mummuloissa, ja osui silmiini vanhan huoneeni seinältä tämä meikäläisen penkkarikuva:

Heh, luokkamme oli silloin pukeutunut kuvitteelliseksi kultiksi, "Tapsanpalvojiksi". Kultti nimettiin luokanvalvojamme/historianopettajamme mukaan. Kultin tunnusmerkkejä olivat toiselta puolelta violetiksi maalattu naamavärkki ja oranssi-vihreä vaatetus. Mulla oli äidin valoverhoista ompelemat oranssit housut, isän vihreä kauluspaita ja vihreät sukkikset, itse neulotut oranssit rannekkeet ja kravatti.
Oi niitä aikoja! :D
Lauantaina meidän toiseksi vanhin poika tulee täysi-ikäiseksi - mihin tämä aika kuluu? (Vastaus on tietysti: käsitöihin!)

Sohvannurkkaan

Ilahdutin itseäni energisenvärisellä tilauksella Fabriinasta:

Kyllä tähän sohvannurkkaan energiaa tarvitaankin, on päässyt kevättalven mittaan vähän - öh - kulahtamaan ja valahtamaan:

Nyt on selvästi pirtsakampi ja houkuttelevampi, kun tyynyt saivat uudet vaatteet (mukaanlukien Marelon mulle synttärilahjaksi pistelemä lehmäpariskunta, joka sai uuden viimeistelyn, koska alkuperäinen musta viimeistelykangas kului jo puhki):

Ompelin vaihteeksi "huoltoluukut" eli taustavetoketjut tyynyn keskelle:

Lisäksi silitin tukikankaan kauttaaltaan koko tyynyn alalle kaikkiin muihin paitsi tuohon siniseen, paksumpaan Amy Butler -satiiniin. Jospa nyt pysyisivät vähän ryhdikkäämpinä?

Nyt tuossa nurkassa vois lukea vaikka tätä, joka on pitkästä aikaa menossa:

 Äitienpäivänä sain - paitsi pinon hauskoja kortteja - hehkuvanpunaisen pelargonian itsemaalatussa (keltaisessa :)) ruukussa, oranssinkeltaisen äitienpäiväruusun, itseleivottuja kaurakeksejä ja pussillisen lakritseja:

Syötävistä lahjoista ei ehtinyt kuvaan kuin tytön leipoma kakku, ja sekin ehdittiin puoliksi "tuhota", ennen kuin hoksasin napata kuvan:

 Vielä (tuleviinkin) käsitöihin palatakseni: En olisi ikinä uskonut, että pääni menee pyörälle noista Amy Butlerin kankaista, kun ovat niin räväkän kuosisia. Vaan nytpä luulenkin, että joudun tilaamaan vielä lisää tuota ihanaa, paksua satiinia, vähän kirpaisevasta hinnasta huolimatta...